sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

^^^^Kevätsointuja^^^^^





Naapurin tytöltäkö mallin kysyt,
naapurin tytöllä on oma tausta ja olot.
Sait toiset perintötekijät,
suunnista niiden mukaan,
oma lukunsa on jokainen,
oman biologiansa, psykologiansa, sosiologiansa
kolmiyhteisyys itsekukin.

Tutkimusta voi tehdä ryhmätyönä,
ihmiskuvausta ei,
ja näytelmässä johon jouduit
saat ihmiskuvasi tehdä yksin,
hyvin, hirveän yksin.
Älä yritä miellyttää muita,
hukut muiden virtaan,
joskus ajastaan jäljessä oleva
voi olla edellä aikaansa.
Pahinta mitä ihminen itselleen teki
on että hän väärensi itsensä.

Aina on oltava niitä joiden päälle saa sylkeä:
punikit, juutalaiset, romanit,
nyt tuli individualistin vuoro.
Ei yksi voi olla niinkuin kaikki,
eivät useimmat kaikistakaan ole
vaikka luulevat olevansa
tullakseen hyväksytyiksi.

Älä mene sukupuolten välisiin sotiin,
ole ihmisen puolella,
rakkauteen kuuluu ystävyys,
ystävyyteen rakkaus,
eikä kukaan ole niin vahva astia kuin luullaan,
ei lapsi, ei mies, ei nainen.
Meille annettiin tunto mielen sormenpäihin,
se on annettava eteenpäin:
ainoa silta toiseen ihmiseen
on virittyminen toisen mukaan.

Kun lapsen saat, katso malli sieltä
missä vaisto vielä on tallella,
katso lintua, kissaa, oravaa.
Ihminen, luonnosta vieraantunut,
puhuu toisin kuin tietää,
hänen on paha olla.
Mutta ihmisen poikasella on ohut iho,
ei höyheniä, ei karvaa,
se tarvitsee suojaa, suojaa, suojaa.

Ei elämäntaitoa voi opettaa,
se on opeteltava itse
hitaina hitaina vuosina,
ja kun jotain luulet oppineesi,
vuodet käyvät lentämään.
Kai se on niin tarkoitettu:
juuri kun vieras alkaa viihtyä,
tulee hyvästelyn aika.

Elämä toteutuu meissä,
nainen työssä ja lapsissa,
ei kenenkään tarvitse lähteä
itseään toteuttamaan.
Paljoa et tarvitse:
hiljaisuuden, luonnon, lähimmäiset,
järjestys on tämä
jotta luopuminen helpottuisi.

Kysy hiljaisuudelta itseäsi,
kysy vielä sittenkin kun olet kyselemisestä uupunut,
se vastaa kyllä kun maltat odottaa,
joskus vuosien,
joskus vuosikymmenien perästä.
                                    (Helena Anhava: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, 1974)


Elämä täällä
on vain kuin vedessä
kuun kuvajainen
Otat sen kämmenelle
Kummeksut: onko sitä?
 (Tsurayuki, suom Tuomas Anhava)

9 kommenttia:

  1. Kiitos Beate, hieno teksti Anhavalta ja Saariston laulu on hieno, kuten hänellä aina.
    Hyvää sunnuntaita ja kesaikaan siirtymistä!

    VastaaPoista
  2. Tulee niin harvoin luettua tällaisia tekstejä, kiitos kun laitoit tänne :)
    Annelin Saariston laulusta ja lauluista pidän aina.

    VastaaPoista
  3. Beate56!

    Kiitos laulusta ja runosta: siinäpä ajattelemisen aiheita;))

    Oikein hyvää sunnuntai-iltapäivää ja -iltaa sinulle.<33

    VastaaPoista
  4. Ajattelemisen aihetta.
    Linnunlauluista kevätviikkoa!

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Olipa ihana rauhoittua. Blogissasi rauhaton sielu pääsee tyyneen satamaan.

    VastaaPoista
  6. Haastan sinut jakamaan hyvää mieltä, vilkaisepas blogiini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nilla, olen jo vastannut tuohon hyvän mielen haasteeseen, löytyy tuolta maaliskuun alkupuolen postauksesta.

      Poista
  7. Kiitos rakkaat blogiystävät kommenteista. Eilen illalla vaihdoin tuon yläkuvan, näyttää nyt jotenkin keväisemmältä tämä ulkoasu.

    VastaaPoista
  8. Kiitos,oli kaunista ja tunnelmaista.Hieno runo!

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin. Jos et ole bloggerissa, voit kommentoida myös anonyyminä, kun valitset sen kommentointi palkista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...